Koska joillakin ei ole ketään

Viime aikoina ovat tuunaukset (tai lähinnä niistä kirjoittelut) jääneet hieman vähemmälle huomiolle äskettäin samaan talouteen muuttaneen kissanpennun tähden. Kuitenkin yövuorot ovat aivan loistavia hetkiä pyhittää aikaa omille ajatuksille.

Kun vuoron alussa pistin ensimmäisen satsin kahvia tippumaan ja menin tarkistamaan kodinhoitohuoneen pyykkitilannetta, spottasin ilokseni leppoisaa puuhastelua tälle yölle: kaksi paria puhkikuluneita villasukkia.

Jostain syystä nimittäin olen ajautunut tämän työyhteisön neula&lanka-vastaavaksi. Tai tälle kyllä oikeastaan on syynsä. Sillä aina kun tilanne vaatii ja aikaa löytyy, kaivan toimiston askartelukaapista lankakopan ja korjailen mummujen ja pappojen rikkinäisiä vaatteita. Jotkut vaatteet olen ehtinyt korjaamaan jo useampaan kertaankin.

Totuushan on se, että en todellakaan ole mikään master tämmöisissä hommissa, mutta tahdon kuitenkin yrittää. Useimmiten lopputulos on ollutkin ihan hyvää ja kun ikäihmiselle vie korjatun vaatteen näytille ja kysyy mielipidettä, saa lähes poikkeuksetta vastauksen "Kiitos kun sinä viitsit." Olen myös tietysti saanut osakseni useilta ihmisiltä kysymyksiä "Miten sä viitsit?"
Vastaus on selvä: koska joillakin ei ole ketään.

Mulla on edessä tämän jälkeen vielä kaksi valvottavaa yötä joten pitää vain toivoa, että muutamasta muustakin pyykkikopasta löytyy rikkinäisiä vaatteita niin on jotakin tuunailtavaa. Vaikka oikeastihan tahtoisin, että kenenkään ei tarvitsisi paikatuissa saati rikkinäisissä vaatteissa kulkea.

Jälkipyykkiä (K18)

Ajatus siitä, etten ole mikään kodinhengetär, on kytenyt omassa päässäni jo pitkään. Tämä ajatus sai viimeistään nyt vahvistuksen ja vielä todella ikävän konkreettisesti. Ansaitsisin varmasti Vuoden Töhö -palkinnon, sillä en ole ennen törmännyt tapaukseen, että joku saisi pyykit homehtumaan pyykkikoriin! En ikinä edes heitä märkiä vaatteita koriin, joten lempipaitani tuhonnut kosteus/vesi oli jostain muualta peräisin. Hyvin todennäköisesti suihkusta, sillä koppa sijaitsi heti suihkuverhon takana.. Mutta empä olisi arvannut tämmöistä tapahtuvan!

Anyways, paitani oli pilalla ja nyt roskissa. Pohdin kuitenkin kuumeisesti kuinka estää vastaava tapaus tulevaisuudessa. Pyykkikorini on oikeastaan telineessä roikkuva pyykkikassi, jonka joskus olen - yllätys, yllätys - ostanut Ikeasta. Koko vehje on ollut niin onnettoman hintanen, että ajattelin olevan aivan yhdentekevää kuinka tässä tuunausprojektissa nyt kävisi.

Jäll-pyykkisäkki (2,99€)

Tarkoitushan oli siis estää mahdollinen kosteuden kertyminen vaatteisiin. Tämä säkki on kuitenkin suihkuverhokangasta (ei muuten mitään tietoa mikä sen oikea nimitys on), joten eihän se päästä vettä läpi/hengitä sitten ollenkaan. Reikien leikkaaminen pohjaan ja vaikka kylkiin vaikutti parhaimmalta mahdolliselta idealta. Enää puuttuisi vain se osaava osapuoli, joka saumottaisi nämä reiät purkumisen estämiseksi ja ihan esteettisyyden tähden. Tässä kohtaa on jälleen Ahaa-elämysten aika. "Tää kangashan on muovia, eli se sulaa. Poltetaan tähän reiät!"  Koska itsesuojeluvaistoa löytyi sen verran, että tiesin samantien saavani aikaan vain tuhoa, mikäli aloittaisin tuunaamisen kynttilöillä, sytkärillä tai tulitikuilla, tulee tähän tämä K18-osuus. Helpoin ja yksinkertaisin tapa tehdä pieniä reikiä pyykkikassin pohjaan oli kaivaa esiin tupakka ja alkaa tumppailemaan.

Kuvat ulko- ja sisäpuolelta.
Jos olisi ollut järkevä,
olisi ehkä mitannut reikien etäisyydet,
mutta eipä ne tuolta pohjasta onneksi näy.

Ja jotten potisi huonoa omatuntoa postauksesta, joka sisältää nikotiinituotteita:
Käykäähän kaikki te, joiden kotoa löytyy tupakkatuotteita, vilkaisemassa stumppi.fi ja eroontupakasta.fi!