Jouluksi risuja

Suosittelen ulkoilua kaikille. Menkää ja ihmetelkää. Kukaan tuskin yllättyy siitä kun kerrotaan, että raitisilma tekee hyvää, mutta totta se on. Itse tosin olen aina yrittänyt keksiä jonkun tekosyyn, ettei tarvitsisi vaatteita vaihtaa ja laittaa nokkaa pihalle, mutta pari viikkoa kun sitä pakkopullana harrasti pari kertaa viikossa, niin muuttui se tämänkin jäärän käsitys.

Tuossa muutama tovi sitten jälleen lähdinkin metsää ihmettelemään. Aion mennä jatkossakin. Ihan lapsuus tuli mieleen. Mutta oli minulla ihan syykin sinne metsään mennä. Aioin nimittäin kerätä itselleni puunoksia, jotka maalaisin ja pistäisin maljakkoon. Kämppäni on pullollaan kaiken maailman (teko)kukkia, jotka eivät ihan tähän sesonkiin passaa, joten pakkohan kynttilämeren keskelle oli hommata jotain muutakin somistetta. Tarkoituksenani oli kerätä koivunoksia, mutta koska se luonto on ihana ja kaunis, niin keräsin matkaani kaikki mahdolliset talventörröttäjät mitä keksin. Pieni mattopuukko toimi vallan mainiona teräaseena risujen metsästykseen.

 Virvon varvon 

Päästyäni takaisin lämpimään sateen paiskaamasta suomalaisesta marraskuisesta metiköstä, laitoin uunin päälle. Olin internetin ihmeellisessä maailmassa yrittänyt tutustua aiheeseen "risujen kuivattaminen", mutta mitään järkevää vastausta en tähän löytänyt. Jotkut viisaat ehdottivat 70°C parille tunnille ja toiset taas 200°C ja 10min. Itse tein omalla pettämättömällä logiikallani ratkaisun, että pistin pellille niin monta risua kuin pystyi (omasta mielestä) paloturvallisesti laittamaan ja 100°C 30min. Tuo aika ei kuitenkaan riittänyt sitten mitenkään päin. Käytin silti kaikki keräämäni vihta-ainekset uunissa tuon verran kuivumisen alkuboostiksi, mutta lopulta annoin kaikkien törröttäjien olla pystyssä muoviämpärissä viikon. Ainakin kuivuivat.

Oksien kuivuttua oli aika laittaa väriä pintaan. Levitin maalattavat oksat rinnakkain sanomalehtien päälle ja kaivoin esiin vuosi tai kaksi sitten ostamani askarteluun tarkoitetun spray-maalin. Sävy oli hieno, eikä kuivumiseenkaan pitäisi kauaa mennä. Ainut huono puoli tässä maalissa oli, että pakkauskoko oli ihan paska.  Yhteen kerrokseen riitti ja jo sitten maali oli finito.

 Huonolaatuisin kuva mitä miesmuistiin olen ottanut. 
 Mutta ehkäpä tästä pointti selviää.
 Ja maalauspaikka oli pimeä.
 Seliseli 

 En suosittele kenellekään. 

Tässä kohtaa ei auttanut kuin käydä kollaamassa rakkaan isäni autotallin maalihyllyt siinä toivossa, että sieltä joku jämäpullo löytyisi. Ja niin löytyikin. Ja ilmeisen stydiä maalia pitäisi tämän olla verraten askarteluamaaliin, sillä huomasin, että tätä maalia on käytetty auton osien maalaamiseen. Johan saavatkin risut kyytiä. Samalla pengontareissullani löysin myös kirkasta lakkaa. Tuumasin että hitto vie, oksathan ovat ihan näyttäviä omassa värissäänkin, niin miksi ne kaikki hopeiseksi maalaisin. Lakkakin loppui kyllä ihan liian aikasin maalaustarpeeseeni nähden, mutta näin muutaman viikon kuluttua ja risujani seuranneena voin kertoa, että ihan hyvin pysyvät kasassa ilman lakkaakin.

 Ei mitään tietoa ovatko nämä kolinapullot
 edes tältä vuosituhannelta. 

Haluaisin hirveästi tähän vielä listata, että mitä kaikkia risusia sitä tuli otettua tuolta metsästä mukaan, mutta valitettavasti kaikkia niistä en tunnistanut. Koivu ja leppä ainakin edustivat ihan puupuolta ja muista törröttäjistä tunnistin horsman ja koiranputken. Ja kuivumisesta ja kuljettamisesta huolimatta nuo hentosimmatkin ovat kyllä pysyneet varisematta kasassa! Sen verran varman päälle pelasin kuitenkin, että nuo hentoisimmat maalasin varuiksi kaikki ja maalitta jätin paksummat puunoksat.

Että menkää ja kerätkää, älkää polttako uunissa ja laittakaa esille!

Ihanaa joulunodotusta kaikille ja olkaahan nätisti.

Ihan sillä, että ne risut pysyvät vain siellä maljakossa eikä pukinkontissa.

 Tuo kukkamainen kaveri on kesäisin
vaaleanpunainen kukiltaan ja varsi vihreä.
Kasvaa pientareilla ainakin maalla.
Muuta en siitä sitten osaakaan kertoa. 

 Lepän kävyt ovat niin suloisen pieniä,
 että pakkohan niitäkin oli metsästää!

 Yksi risukassa sai kaverikseen ledit